Naivistinen musiikki

 

Naivistiselle musiikille ei ole olemassa virallista määritelmää ja ko. suuntaukseen tunnistettavia tai sanottakoon tunnistautuvia artistejakin on vähän. Kuitenkin yhteisiä piirteitä kuvataiteiden naivismin kanssa on löydettävissä musiikista. Onkin mahdollista, että naivistinen musiikki tulee omaksi musiikin suuntaukseksi elektronisen musiikin harrastajatekijöiden ansiosta. Ammatikseen nuorisorytmiviihdemusiikkia tekeville naivistin leima saattaa olla kohtalokas, joten en nimeä ketään naivistiksi vaikka monet allaolevista naivismin piirteistä saattaisikin toteutua. 

Kuvataiteessa naivismi syntyi nykyisin Suomessa nimikkeellä ITE-taiteilijoina tunnettavien itseoppineiden taiteentekijöiden halusta tuoda taiteeseen välittömyyttä ja vaistomaista ilmaisua; eräänlaisena vastalauseena institutionaalisen taiteen teoreettisuudelle.

Kuvataiteessa esittävyys on olennainen osa ilmaisua. Musiikissa jonkun toisen asian kuvailu on enemmän taustalla, toki esim. Sibeliuksen Finlandia kertoo Suomen kansan noususta. Niinpä aihepiirin valinnan mukaan ei musiikkia voi luokitella naivismiin kuuluvaksi tai kuulumattomaksi.

ITE-taiteen musiikkiosasto luokitellaan kansainvälisesti outsider-musiikiksi. Naivistinen musiikki on kumminkin jotain muuta. Harrastajataiteesta naivismin erottaa kuitenkin se, että useimpien harrastajien tavoitteena on jokin muu ilmentymä kuin naivistinen kädenjälki. 

Käsittelen tätä asiaa nyt pelkästään populaariviihdemusiikin suunnalta. Klassisen musiikin arvottamiseen minulla ei olle koulutusta - ei kyllä liiemmin popinkaan suhteen, mutta tässä luettelonomaisesti muutamia popista tunnistamiani tunnuspiirteitä:

Tekijä on itseoppinut

Kuvataiteessa naivismi läksi liikkeelle itseoppineiden jonkun muun alan osaajista. Oli siivoojia, fyysisen työn tekijöitä jne. Myöhemmin ammattitaiteilijat omivat kuvataiteellisen naivismin. Musiikissa etenkin tietokonemusiikin parissa työskentelevät hankkivat elantonsa jonkin muun alan ammattilaisina. Nykyään tietokone voikin olla naivististen muusikoiden pääasiallinen tuotantoväline. Kynnys tehdä ja julkaista musiikkia tietokoneella on vuosien soitinharjoittelun sijaan kertaluokkia helpompaa, niinpä elektroninen musiikki usein omaakin muitakin naivismille ominaisia piirteitä.

 

Ilmaisu lapsenomaista

Lapsenomaisuus niin sävelkuluissa kuin soitinvalinnoissa on ilmeistä. Halu tehdä nopeasti yksinkertaistaa melodiaa, mutta myös lapsekasta mieltä kutkuttavat jopa väärin käytetyt soittimet kiehtovat naivistien mieltä.

Tyylien, rakenteiden ja sääntöjen rikkominen

Kenties ITE-taiteen puolelta tuleva sääntöjä kumartamattomuus erottaa musiikillisen ilmaisun vahvasti etenkin perinteissä kiinni olevasta popmusiikista. Jako introon, säkeistöihin, kertoon ja jopa C-osaan eivät välttämättä kuulu naivistisen musiikin rakenteista. Tyyli saattaa vaihtua kesken kappaleen, kunhan muut elementit pitävät teoksen kasassa ja kuulija ymmärtää kuuntelevansa yhä samaa sävellystä tai esitystä.

Erotuksena outsider-musiikin jopa tahattomaan rikkonaisuuteen, epävireeseen ja muuhun epämusikaalisuuteen naivistit etenkin tietokoneella musiikkia tehdessään pystyvät mukana tahdissa ja sävelessä. Virheet, jos niitä on, ne ovat naivisteilla tahallisia.

Koska useimmilla naivisteilla on elämän tulopuoli jossain muussa ammatissa, he eivät tee musiikkia elääkseen vaan elävät tehdessään musiikkia. Tämä tuo riippumattomuuden tuotantobisneksestä ja vapaat kädet rikkoa sääntöjä. Elanto ei ole kiinni klikkauksista tai keikkamyynnistä.

Kirkkaat, erottuvat ja imelät saundit

Aikuisviihteen puolelta tulevat eroottisen musiikin selkeän imelät ja makeat saundit löytävät usein tiensä naivistiseen musiikkiin. Hi-NRG tunnettun genren saundit ovat kuin omiaan naivismiin. Ja nuo saundithan ovat syntikoiden peruskauraa.

Kun naivistisessa kuvataiteessa kohteet tuodaan terävästi esille jopa ääriviivoin ja selkeästi erottuvin värein, sarjakuvamaisena - naivistisessa musiikissa eri soittimet erotellaan ja kirkastetaan mm. kompressoinnin ja taajuuserottelujen avulla. Edelliset efektit ovat tietysti mainstreamiin kuuluvan popmusiikin työvälineitä, mutta naivismissa nämä piirteet korostuvat.

Yksinkertainen minimalistinen melodia

Koska useimmat naivistisen musiikkisuuntauksen harrastajista ei ole musiikin ammattilaisia, sävelkuluissa yksinkertaisuus nousee pinnalle. Melodia noudattaa usein sointurakennetta ja yksinkertaista minimalistista toisteisuutta. Copy-pastettaminen paistaa läpi usein eri soittimilla soitetuista sävelkuluista.

Minimalismi naivistisessa elektronisessa musiikissa tulee esille myös vähäisenä soitinvalikoimana. Tämä johtunee osin harrastajien ei niin musiikillisesta lähestymistavasta sävellyksiinsä. Kun ammattilaiset osaavat vuorotella soittimilla, naivistit junnaavat samoilla hyväksi toteamillaan soittimilla.

Tyhjän tilan kammo ja perspektiivin puute

Kuvataiteessa naivistinen tyhjän tilan kammo kuuluu musiikissa jokaisen tauon täyttämisenä. Tauot ovat ammattimaisen musiikin olennainen osa; naivismissa tauko on kammotus – nyt tehdään musiikkia eikä hiljaisuutta :)

Koska usein on kyse musiikin tekemisen harrastajista, aivan kaikkia nykyaikaisen musiikkituotannon hiluvitkuttimia ei ole käytössä. Perspektiivittömyys etenkin stereokuvassa kuuluu asiaan. Soittimet saattavat olla kaikki keskellä eikä viivettä tai tilatuntua antavaa kaikua osata käyttää.

 

Sentimentaalisuus ja surrealismi

Naivisteilla ei totuuden kanssa ole ongelmia. Niinpä ainakin yritystä surrealistiseen ilotteluun on taitojen antaessa tilaa. Koska ITE-taiteilijoilla taiteen tekeminen lähtee omasta elämästä, elämän ilot, surut ja pelot tulevat raakoina korville.

Humoristisuus

Kuvataiteen naivismi on joskus humoristista, ja huumori kuuluu naivistisen musiikinkin repertuaariin. Joskus biisi voi olla jo itsessään vitsi.

Lopuksi

Huono musiikki ei ole naivistista musiikkia. Huono musiikki on yksinkertaisesti huonoa musiikkia. 

 

Mikä oma motivaationi on tehdä musiikkia?

Olen nuoruudestani asti haaveillut luovasta toiminnasta. Haaveiluksi se useimmiten jäi, mutta nyt otin härkää sarvista ja ryhdyin tekemään taidetta, tarkemmin ITE-musiikkia ja siinä näyttää yhä enemmän vaaka kallistuvan naivismin puolelle.

En ole korvaamaton enkä ikuinen. Järjelliset toimintavuodet käyvät vääjäämättä vähiin eikä taidetta opita noin vain hetkessä. Olen nyt hakenut omaa linjaani noin vuoden ajan, hakusessa homma on yhäkin, mutta tuotan jo omaa mieltäni kutittavaa materiaalia. Pieniä frissoneita koen ainakin itse - toivottavasti frissoneita tulee muillekin.

(Frisson on psykofyysinen reaktio, johon liittyy muun muassa ihon pistelyä, vilunväristyksiä, pupillien laajenemista, käsivarsien karvojen nousemista pystyyn ja sydämensykkeen kiihtymistä. Mielihyvähormoni dopamiiniin melskaa siinä voimalla.)

 

Koulussa oli käsitelty eri taidesuuntauksia ja opettaja kertauksen vuoksi kyseli koululaisilta heidän käsityksiään mm. impressionismista, pop-taiteesta ja minimalismista. Opettaja kääntyi Pikku-Kallen puoleen ja kysyi häneltä esimerkkiä naivismista. Pikku-Kalle mietti tovin ja totesi: "Tänään kouluun tullessani näin naivia koiria."

© 2025 Pekka Matilainen