Humisevat Kunnaat

  Olen kaukana onnesta, nukkuen meren saarella. Sumut nousevat ja pakenevat, tuulet vaihtuvat, näen levottomia unia sodasta ja suurista juhlista, ja että rakastettuni seisoo laivassa ja näkee pääskyjen lennon, kaipaamatta lainkaan! Hänen sisimmässään on jotakin raskasta, mikä ei voi liikkua, hän näkee laivan liukuvan tylyyn tulevaisuuteen, terävän keulan syöpyvän heltymättömään kohtaloon, siivet kantavat hänet maahan, jossa on turhaa kaikki mitä hän tekee tyhjien ja turhien päivien maahan, etäälle kohtalosta. Edith Södergran, kokoelmasta Runoja 1916. Käännös Uuno Kailas. Humisevat Kunnaat · Levottomia unia Äänitin eli laitoin ääniä Edith Södergranin runoon ”Levottomia unia” poskisolistina. Kaikki äänet ovat tehty suulla ja näitä "herätteitä" on muokattu runoon sopivaksi digitaalisesti. Yhtäkään varsinaista soitinta en ole käyttänyt.   Runon äänimaisemassa en tavoitellut 1910-luvun ääniä, vaan rakensin ne mukaillen nykymaailmaa tapoineen sotia ja elää.   Runon valit...

  Siniaallot taivaansinen valoa säihkivien tähtien Aavaa avaruutta taivaltaa tähdistä kaukaisista kurkottaa Siniaallot aikaa vartioi päivää pitkää kierrättää vuosia, vuosisatoja elonrataa kiiruhtaa Siniaallot valoa kuljettaa säkenöivää voimaa välittää sähkön sinistä sähinää lämmön ihanaa värinää Siniaallot sävyissä värien kirjossa pienten perhosten paleteissa vanhojen maalausten muraaleissa ikimuurien Siniaallot kaarissa veistosten muodoissa ikinuoren Venuksen läpi kultaisen leikkauksen Hymyssä Mona Lisan huulien Siniaallot väreillyssä eetterin Pyörteissä ilman ja pilvien Mainingeissa mahtavan valtameren Dyyneissä kuivan aavikon Siniaallot huminassa metsien Huojunnassa puiden, pensaiden Heilunnassa heinien, varpujen Tuulentunnussa ihon, kasvojen Siniaallot sävelen harmonian Rytmissä musiikin euforian Pyörteissä, kaarroissa tanssin kiihkossa tunteen, transsin Siniaallot soinnuissa sävellysten Laulussa, teksteissä teatterin Tarinaa kuljettaa näytöksen Kierteissä esiripun lankojen Sin...