Päiväunet


Joskus lapsilla on mielikuvitusystävä tai ystäviä. Minulla tämä mielikuvitusystäväpoppoo on kokonainen jazzorkesteri. En erityisemmin pidä jatsista, mutta näinä ankeina aikoina ei pidä olla nirso ystäviensä suhteen. Ihan hyviä tyyppejä ovat. Orkesteri on nimeltään ”Alakulo – poltetta nivusissa”. Koska orkesteri on vain mielikuvituksen tuotetta, niin keikkoja se tekee harvemmin – paitsi mielikuvituksissa. Tällä kertaa saimme mielikuvituskeikan lounasaikaan tietotyöläisten suosimaan ravintolaan. Mielikuvituskeikalta saatiin talteen yksi taltiointi. Vähän jännitti juontaa, taisin sekoilla sanoissakin, mutta kaipa tuo muuten meni ihan ok. 

 

 
© 2025 Pekka Matilainen
 
 PS
Tämä on esitys tehty kokonaan poistumatta työhuoneesta.
Tausta on äänitetty syksyllä 1985 erään koulutustilaisuuden lounastauolla. 
Puheäänen istuttamiseen taustaan on käytetty Itä-Suomen yliopiston Snellmania rakennuksen 
suuren luentosalin impulssivastetta. 
Työvälineet: Audacity ja Ardour. 
Nyt kun sain hankittua pienen kahden oktaavin MIDI-koskettimet, niin sointujen rakentelukin
luonnistuu vähän nopeammin. 
 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oliko ihan pakko?

Kolme totuutta

Märkä Mirri